Jälleennäkemisen riemua

Varasin jo hyvissä ajoin lennot koti Suomeen isänpäiväviikonlopun tienoille. Tosin se nyt vaan sattui olemaan siinä - huomasin myöhemmin. Tarkoitus oli hakea talvivaatteita ja nähdä läheisiä. No okei -oli koti-ikävä. Ja jouluun oli alunperin ainakin se sata yötä.

Taksi toi asemalta kotiportaille ja torstaiaamuyöllä hipsin sisälle. Lippe -koira oli salamana vastassa ovella ja sukelsi kaulaani. Se suorastaan sekosi jälleennäkemisen riemusta. Tovin hyörittyään ja osoitettuaan ilonsa se istahti eteeni lattialle ja tuijotti suoraan silmiini. Luin tuosta katseesta minulle tarkoitetun kysymyksen "missä olet ollut" tai ehkä poissaoloni koiran ajatusmaailmassa näyttäytyi vain ylipitkänä työpäivänä? Mene ja tiedä. Markku ei puolestaan osoittanut sekoamisen merkkejä :)

Säätila oli juuri sellainen kuin tiesin sen marraskuussa olevankin. Koskaan en ole muistaakseni katsellut näin tasaisen harmaata Suomen sääkarttaa. Aamukahvin ja lehden jälkeen siirryin lämmittämään takkaa. Samalla hemmottelin itseäni jalkahoidolla.
Illaksi olin sopinut meneväni tyttöjen luokse. Jälleennäkeminen poltteli jo kaikkien mieliä.











Perjantaiaamuna pääsin ylivenähtäneestä letistäni eroon ihanan luottokampaajani Lauran käsittelyssä. Oli jo astetta ihmisempi olotila. Kaupanpäälle Laura pyöräytti kivan letinkin. Olihan illaksi tiedossa baarikeikkaa lavatanssien sijasta.

Virityspuuhissa. Kohta lähtee...

Miikkakin tuli Jyväskylästä kotiin ja niin suuntasimme Markku -isukin bändin "The Schadenfreuders" keikalle Teerenpeliin. https://www.facebook.com/search/top/?q=the%20schadenfreuders
On ne "pojat " vaan jo mestareita. Tapasin siellä muitakin bändäreitä. Kun huutamalla puhuu niin voi saada kurkkunsa kipeäksi.
Näinpä.


Lauantaina tulivat tytöt yökylään. Heidän toiveena oli, että keitän vellipuuroa (=riisipuuro). Sitten leivotaan yhdessä piparkakkuja ja rakennetaan piparkakkutalo. Äänettömänäkin lupasin homman hoituvan.

Piparkakkujen leipomisen lomassa pienempi pyyhkäisi liikuttuneena silmiään ja totesi
"Tästä tulee niin lapsuus mieleen"
Voi elämä - miten liikkis !

Tulipas erikoisen hieno ja uniikki talo.
En olisi itse keksinyt moista toteutusta.

Sunnuntaina tytöt saivat vielä viettää laatuaikaa setänsä seurassa.

Hulinaviikonlopun väsyttämä talonvahti.












Jotta kaikki ei olisi sujunut kuin Strömsössä niin mahtui tähän kotivierailuun yksi mega -murjotuskin. Ja kukas muukaan sen kohteeksi joutui kuin isänpäivän sankari. Kait sitä jälleennäkemisen riemua voi osoittaa näinkin alkeellisella tavalla.....

Päivätanssit

Lavatanssituristin on turha etsiä siihen harrastukseen sopivia mestoja Zürichin keskustan sykkeestä. Ne parketit ovat vain tosiharrastajien tiedossa ja syrjässä satunnaisilta varpailletallojilta. Sain host emäntäni tunteman, täällä jo pitkään asuneen ja vuosia tanssia harrastaneen Eijan oppaakseni viime sunnuntain päivätansseihin.

www.pasadena.ch

Paikka löytyi kaupungin laitamilta, teollisuusalueelta. Ulkoapäin ei voisi kuvitellakaan miten upea tanssiravintolamiljöö sisältä aukeaa - kuin suurempi versio Ruotsin laivan yökerhosta ja tanssiparketista. Sinne ei sitten kannata suunnistaa julkisilla tai muuten joutuu patikoimaan loppumatkan.






Lähdin uteliaana, avoimin mielin zürichiläisiin päivätansseihin.
Automatkan aikana Eija valaisi minua tärkeimmillä pointeilla
1. Sveitsiläisestä tanssikulttuurista:
- tanssipiirit ovat pienet
- tutut hakevat toisiaan
- pariskuntia on paljon
- tanssivia miehiä vähän
- toiset esiintyjät vetävät enemmän porukkaa kuin toiset
- päivätansseissa käyvät enimmäkseen seniorit
- uusia ei yleensä haeta tanssimaan
-> varaudu siis olemaan seinäruusu

2. Sekä tulevasta kohteestamme, Pasadenasta:
- paras ja suurin tanssiravintola Zürichissä
- vain maanantaina ei tansseja, torstaina ja sunnuntaina jopa kahdet
- tanssikurssien pitopaikka myös
- tällä kertaa estraadilla ei nähtäisi kärkinimeä
- saman parin kanssa tanssitaan kolme kappaletta
- kaikki kolme ovat eri musiikkilajia
- tanssivalikoimaan kuuluu myös Line Dance (linjatanssi)

Ei mitään uutta kohdassa yksi. Tanssipiirit ovat tosiaan pienet. Eteisaulan poskisuudelmatervehtimisistä päätellen suurin osa näytti tuntevan toisensa hyvin. Päivätanssijoiden keski-ikä vaikutti huitelevan 7 -kympin paremmalla (?) puolella.
Olin Eijan tutuilleen esittelemänä jopa illan "nähtävyys". Eksoottinen tanssivieras kaukaisesta Pohjolasta. Kohtalokseni koitui sama kuin Suomen lavoilla usein uusille kasvoille käy. Joko sinua hakevat ne miehet, jotka yleensä ovat syystä tai toisesta vain "katsomossa" tai sitten istut seinäruusuna. Sain kutsun parketille ja jo ensitahtien jälkeen tiesin pysytteleväni loppuillan mieluummin ruusun roolissa.

Pasadena

Pasadena on suurin ja paras tanssipaikka Zürichissä, mikäli opastani on uskominen ja mikäettei.

Esiintyjälistaa katsoessa ei voi välttyä vertaamasta kuvia ja kokoonpanoja suomalaisiin lavaesiintyjiin.
Kuin hyppäisi aikakapseliin ja back to the 80´s !

Kyseisenä sunnuntaina oli luvassa live musiikkia, josta vastasi yhden miehen syntetisaattoriorkesteri: Tony - Music for all
Ihan reipasta tanssijalkojen alle käyvää musiikkia.

Kävi minulla illan aikana flaksikin. Voitin arvonnassa lahjakortin - vapaavalintaisen coctailin. Illan esiintyjä ojensi tämän minulle poskisuudelmien kera. Gutscheinin annoin lavakummilleni Eijalle. Voipi olla etten tämän vuoden puolella "ehdi" sitä päivätansseissa enää hyödyntämään.....

Seinämaalaus: Line Dancen esikuva?

Mielenkiintoisin ja paras oppi tällä reissulla oli Line Dance. Sitä tanssitaan ilman paria, nimensä mukaisesti linjassa=rivissä orkesterin edessä. Siinä on tietyt askelkuviot, joita tanssijat noudattavat. Askelkuvioilla on omat nimensä. Line Dance soveltuu kaikkiin soitettaviin musiikkilajeihin. Äkkiseltään ei tullut mieleeni että myös valssi ja tango . soveltuvat linjatansseiksi. Sopisiko tämä suomalaisille lavoille, joissa myös kärsitään miespulasta?

Orkesterilla on yksi 20 min tauko, jolloin ei soiteta musiikkia. Silloin on mahdollisuus nauttia leivoskahveista eri tilassa olevasta pystybaarista. Tanssisalin baarit ovat tietysti auki tauonkin aikana. Ja vanhaan kunnon malliin juomat tarjoillaan pöytiin. Tauon jälkeen tanssit aloitetaan aina jollakin Line Dancella. Kaikki eivät siihen osallistu, vaan voivat halutessaan jatkaa paritanssina.

Ai niin - yksi huomio meinasi unohtua. Pasadenassa pääsylippujen hinnat ovat 10-12 CHF, (10 CHF=8,75 EUR) perjantaisin ja lauantaisin 17 CHF. Keskiviikkoisin on kaikille ilmaiset tanssit alkaen klo 19.30. Lisäksi kuukausittain on erilaisia teematanssi-iltoja. Lippujen hinnat eivät ainakaan ole yksi yhteen Sveitsin muun hintatason kanssa.

Kiitos lavakummi Eijalle päivätanssiretkestä. Vielä on jatkettava tanssitutkimusmatkailua ennen kuin voin tehdä mitään analyysiä sveitsiläisestä tanssikulttuurista lavatanssien näkökulmasta.

Uudet ajankohdat, esiintyjät ja paikat odottavat - kunhan vain ensin löytäisin ne :)