Doctoroitavana

Olen enää harvakseltaan "kakka Enni". Nekin tilanteet ovat oikeastaan aivan ymmärrettäviä, jos asiaa katsoo 3,5 vuotiaan näkökulmasta. Yleensä olen silloin kieltänyt häntä tekemästä jotain hänelle mieluisaa. Puolessa vuodessa kakka -hokema on alkanut menettää tehoaan. Kun jotain poistuu niin tilalle tulee yleensä sitten muuta. Nykyisin hän tiukan paikan tullen uhkaa passittaa minut fängelseen. Lienekö yhtään parempi vaihtoehto?

Tänään virittäydyin hänen maailmaansa useiden eri leikkien tasolla. Olin mielestäni onnistunut olemaan jopa kekseliäs. Pallon potkimista, traktorin vieritystä autotallin ajoramppia pitkin, kivien pudotusta viemärikaivoon, junamatkustusta kivellä istuen, kirjojen lukemista, dinosauruspalapelin kokoamista, aina tunnelin rakentamiseen saakka. Päivän leikkisessiot päättyivät kuitenkin siihen, että "sahattuaan" rautasahalla paloauton kahtia hän sahasi samantein myös minun jalkani poikki.
Yritin esittää erittäin yllättynyttä ja huolestunutta.  Miten tässä nyt näin kävi !!! Kuka veisi häntä enää uimaankaan, kun minulla oli jalat poikki? Kaikkivoipaisen kolmivuotiaan ylimielisyydellä hän huitaisi huolettomasti kädellään sanoen osaavansa jo uida tai ainakin kellua. Sanojensa vakuudeksi demonstroi parit uintiliikkeet kuiviltaan lattialla. Lisäksi erilaisten kulkupelien asiantuntijana hallitsevansa peräti mopoauton ajamisenkin.
Sanoin että meillä olisi todennäköisesti vain vähän aikaa ennen muiden perheenjäsenten kotiinpaluuta. Korostin miten äitikin huolestuisi jos näkisi minulla näin suuret "auat" (=pipit). Viimeisenä oljenkortena vetosin hänen aikaisemmin hyviksi todettuihin doctorointi taitoihinsakin. Peli ei olisi vielä menetetty.

Hetken harkittuaan hän päätti kaivaa doctorin vermeensä esille. Saapuen sitten suurieleisesti tapaturmapaikalle hattuineen ja laukkuineen ja kysyen asiaankuuluvasti "Mitä tapahtui?".
Vaikka sanoin että minun jalkani on sahattu irti, päätti hän aloittaa korvien tutkimisella. Lääkinnällisiä toimenpiteitä ei tuntunut estävän ylisuuren doctor -hatun silmillevalahtelukaan. Näinhän se on että kun hommansa hyvin hallitsee, osaa tehdä sen vaikka silmät ummessa :)
Tämä doctor tuntui todellakin tietävän mitä teki. Ei ollut enempää kiinnostunut tarkentamaan anamneesia tai tiedustelemaan vointiani kuin puhumaan ylipäätänsä muutenkaan mitään. Korvien tutkimisen jälkeen hän kuunteli stetoskoopilla keuhkot.

Hän antaisi minulle vain pahanmakuista lääkettä. Sen hän sentään ykskantaan ilmoitti, ruutaten samalla annoksen ruiskulla suuhuni. Jokaisen irvistämiseni jälkeen doctor nauroi hervottomasti ja lisäsi vain lääkitystä. Kerjäsin empatiaa laihoin tuloksin.

Doctor käytti laukkunsa jokaisen instrumentin tutkimiseeni ja hoitamiseeni. Kuumemittarin asteikko pomppasi heti punaiselle kun sitä vain osoittikin kainaloon. Ja taas sain lisää pahanmakuista lääkettä.


Omalla hoitajan asiantuntemuksellani uskalsin epäillä doctorin toimenpiteitä, kun poikkisahatut jalkani eivät saaneet mielestäni riittävän nopeasti huomiota. Silloin pamahti refleksivasarasta polveen. Ei passaisi mennä asioiden edelle. Hänellä oli selvästi tietty logiikka tekemisissään.

Luulin jo joutuvani tehohoitoon kun tippapullo letkuineen ja kanyyleineen nousi laukusta. Kaikki ei ole sitä miltä ensialkuun voi näyttää. Doctor suostui kertomaan että kyseessä oli laastarit. Ihmettelin varovasti miksi toimenpide tehtiin molempiin ranteisiini. Muistutin että jalathan ne oli irtisahattu. "Mutta minähän olen doctor!" "Ne ovat nyt kädet!" Paha mennä vastaanväittämään. Kyllä kai doctor tietää paremmin. Kerrankos sitä elävässä elämässäkin on sattunut, että terve jalka amputoidaan sairaan sijasta :(

Lopuksi doctor vetäisi laukustaan sakset. Niillä hän leikkasi hiukseni. Tämä kuului olevan doctorin varsinainen bravuuri. Hänhän on suorastaan edelläkävijä potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa!!! Kun postilaitoskin hoitaa nykyisin vanhusten lääkkeiden jaon, niin miksei toisinkinpäin.

Doctor oli ilmiselvästi tyytyväinen tekemisiinsä. Poistui paikalta sanomatta mitään. Jättäen kaikki instrumenttinsa levälleen - muiden siivottavaksi - kuten aikuisemmat kollegansakin tekevät.

Kiitos kysymästä.
Potilas on kyllä toipumassa - hoidosta huolimatta.

P.S. Varsinkin kun doctor toi hetken kuluttua palan suklaata :)