"Sinä olet mummo" "Enni ei ole kakka" "Enni on kiltti" Suoraa ja rehellistä puhetta 3 vuotiaan työnantajani edustajan suusta. Tätähän voisi kutsua jopa eräänlaiseksi palautekeskusteluksi. Katsoin parhaaksi todeta ettei hänkään ole kakka eikä kukaan mukaan ole kakka. Luettelimme vuoronperään kaikkien perheenjäsenten nimet todeten ettei kukaan heistäkään ole kakka. Sitten toistimme saman litanian vaihtamalla kakka sanan paikalle kiltti ja muuttamalla lyhyen lauseen myönteiseen muotoon. Näin olimme yhteisymmärryksessä päättäneet aterioinnin yhteydessä käymämme lyhyen keskustelun. Vain minä olin mummo.
Olin lasten kanssa tänään viettämässä viimeistä helteistä rantapäivää, koska säätiedotus uhkaili tulevalle viikonlopulle lämpötilan romahdusta "Am Wochenende kommt der Temperatursturz". Piknik peiton päällä jäätelöä syödessään lapset alkoivat bongailemaan rannalta mummoja. Mitäpä siihen on sanomista. He olivat nyt tulleet tietoisemmiksi siitä, että minä olin erilainen aupair kuin mitä heillä oli aikaisemmin ollut. Minä olin mummo ja heidän silmänsä olivat avautuneet havaitsemaan kuinka paljon olikaan mummoja rannalla. Mummobongarit :)
Tässä tehtävässä ei ole tietenkään selkeää rajaa työn ja vapaa-ajan välillä, niinpä lapset ovat saaneet tottua kotona asuvan AuPairMummin tapoihin ja tottumuksiin. Carmen lämpörullat päässä liikkuva mummo ei ole enää ihmetyksen aihe. Silmälasit ovat aina hukassa tai ainakin päälaella. Lapset tietävätkin jo katsoa ensimmäisenä - kun minulle jotain kirjaa luettavaksi kiikuttavat - onko minulla "silmät" päässä. "Vai pitääkö sinun juoda ensin kahvia?"
:DD osaispa aikuisetkin noin ihanan avoimesti ja suoraan keskustella.
VastaaPoistaNiinpä ! Pysyimme asian ytimessä koko keskustelun ajan ja kummallekin jäi hyvä mieli.
Poista😂 😂 😂 Voin kuvitella täysin tuon tilanteen.. Täällä viuhuu teinien sanansäilä. Terkkuja!
VastaaPoistaKiitos terkuista. Minä puolestani muistan vielä ne teinien sanansäilät :)
Poista