Kirpparikierroksia ja sanasekoiluja

Onneksi olen jo vuosia harrastanut kirppareita. Sanon onneksi, koska Sveitsi on tunnetusti kallis maa eikä minulla olisi mitään asiaa=rahaa (eikä sen puoleen haluakaan) mennä Bahnhofstrassen huippukalliisiin kauppoihin. Riittää kun olen ratikan ikkunasta vaan katsellut vartioituja luxusliikkeitä ja huristellut Bürkliplatzin ja Helvetiaplatzin välillä.
Tosin minun pitää muistaa pitää kirppareillakin ostohaluni kurissa. Halvat löydöt tulisivat vielä kalliiksi, jos joutuisin niistä maksamaan ylimääräiset matkalaukut kotiinpalatessani. Kyseinen naisfiguuri sai siis jäädä odottamaan jonkun toisen pihalle pääsyä.

Bürkliplatz

Laivasataman vieressä oleva Bürkliplatz on mielestäni enemmän turistikohde. Siksi kai minuakin luultiin siellä turistiksi- jälleen venäläiseksi - ja pyydettiin makutuomaroimaan takin sopivuutta ostajakandidaatille. Kun en venäjää osannut niin kysymykseen "Zu gross?" vastasin rehellisesti "Ja". En jäänyt seuraamaan miten arvosteluni vaikutti ostopäätökseen, vaan jatkoin kierrostani. Pian olin itse vuorostani sovitustilanteessa. Yritin myyjän innokkaalla avustuksella pujottaa omien vaatteideni päälle mekkoa.  Kunnes muistin miten itselleni oli käynyt vuosia sitten lahtelaisen kirpparin sovituskopissa. Väenvängällä ahdoin tyköistuvan mekon päälleni enkä saanut sitä enää millään ilveellä pois. Olin pakko-ostoksen edessä, enkä nyt todellakaan halunnut samaan tilanteeseen. Varsinkaan jos mekko olisi jumittunut vielä omien vaatteideni päälle. Sillä erää jäi ostokset tekemättä, mutta joku toinen lauantai voi olla paremmat "tsäänssit".

Helvetiaplatz

Kirppareilla ei kuvien perusteella ole juurikaan eroa. Tunnelmaltaan kylläkin. Kauempana keskustasta olevalla Helvetiaplatzilla oli todellista kaupankäynnin meininkiä
Yleensä olen kirppareilla tottunut naisten vaatteiden ja lasten tavaroiden ylivaltaan. Täällä äimistelin sitäkin kuinka paljon paikalla näkyi miehiä, sekä myyjinä että ostajina. Siksipä omistajaa vaihtoi vaatteiden sijaan mm. jääkaappi, ruohonleikkuri, rukouspenkki, hevospatsas, pasuuna, jokin polttomoottorilla käyvä kone, jättikokoinen taulu, itämainen matto, lehtipuhallin. Ja tottakai koneita testattiin ennen ostopäätöstä :) Yhdessä kojussa olisi saanut hiustenleikkuupalveluakin.
Vietin tuntitolkulla aurinkoista lauantaipäivää - kierrellen ja katsellen.

Täsmäostos edesmenneiden vaelluskenkieni tilalle. Myyjän kanssa kävimme perinteisen tinkimiskeskustelun. Lähtöhinta oli 8 CHF ja kun vedin kännykästä esiin kuvamateriaalia em. kenkäraadoista, heltyi hän tiputtamaan hintaa vielä 2 CHF . Budjettimatkalaisena kaikki säästetyt frankenit ovat kotiinpäin.

Sorruin kuitenkin heräteostokseen.
Nyt kukkaro kiinni ja kotimatkalle.

AuPairMummin virkatehtävä pysyy mielessä kaikkialla. Löytyihän se lasten leikkipaikka Helvetiaplatzinkin kupeesta.















Kirppareilta voi löytää mitä tahansa ja niin löydän tällä hetkellä omasta puheestanikin. Kun on kuukauden kuunnellut päivittäin ruotsia, ollut kaksi kertaa viikossa saksantunneilla, itse tankeroinut tilaisuuden tullen enimmäkseen englantia, yrittänyt ymmärtää sveitsinsaksaa, niin omaan puheeseen ilmaantuu yllättäen ihan outoja sanoja. Tarkoitin sanoa "köynnös" niin siitä tuli löynnös, samoin kuin "tontusta" tuli tonni ym. sanasekoiluja. Onkohan tämä ihan normaalia? Jos en vuoden päästä osaakaan muuta kuin ihka oikeaa siansaksaa......

Ylikuormittunutta päänuppia on hyvä tuulettaa kirpparikierrosten jälkeen virkistävällä laivamatkalla. Jokaiselta kaupunkireissulta palaan laivalla kotisatamaan.
Vielä on ollut kesää jäljellä.

Näihin maisemiin on mahdotonta olla rakastumatta !